Luovaa prosessia

on

Liian pitkien työpäivien jälkeen ei osaa pysätä. Vaikka on niin väsynyt, ettei sivellin pysy kädessä, päässä vilisee ideoita maalauksille. Kuvittelen sen olevan jonkinlainen puolustusmekanismi. Että en ajattelisi työtä.

Kirjoitin aiemmin, että maalatessa on tunteet läsnä, siirrän niitä kankaalle. Maalatessa pääsen sisälle omiin tunteisiini, en käsittele niitä pohtimalla merkityksiä tai yrittämällä ratkoa solmuja, lähinnä katselen ja tutkin. Annan niiden olla rauhassa.

Kadehdin hyviä tekstin tekijöitä, heitä, jotka saavat omat tunteet esille lukiessa. Samankaltaisia kokemuksia haluaisin taiteeni tuovan katsojalle. Tunnelmia, elämyksiä. Tavoite motivoi maalauksen harjoittelua, oppimista.

Minulla on meneillään taideprojekti, jota olen pohtinut ja luonnostellut hyvinkin pitkään. Se on toistaiseksi enemmän haavetasolla, kuin toteutusvaiheessa. Kuvaa ja kirjoitusta, eräänlainen kirja, ei kuitenkaan perinteisessä mielessä. Teossarja lienee kuvaavampi nimi, ainakin nyt.

Minä annan sen kypsyä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s