Syksyn alku

on

Minun kesäni oli erilainen. Sääkin oli poikkeuksellinen. Olin toipilaana kesän ensimmäiset kuusi viikkoa. Kokonaisuutena kesäni meni pohtiessa, onko tämä kylmä kesä viimeiseni.

Nyt on syyskuun alku. Syksy on vuodenajoista läheisin, rakastan sen värejä, sateita, kohtuullista lämpöä. Syksy on lepoon asettumisen hetki. Jotain sellaista, mitä ei sanoin voi kertoa. Luonto asettuu kauniina tulevaan talveen. Minua ei häiritse sateet tai tuulet, syksyssä on jotain samaa kuin keväässä. Luonto valmistautuu seuraavaan hetkeen, vaivihkaa.

Villasukat, kynttilän valo. Ne asettavat ihmisen tulevaan. Kylmä talvi. Joka vuosi toivon runsasta lunta, sitä valoa jota se tuo tullessaan. Kontrasti menneeseen kesään.

Kuluneessa kesässä oli myös eräs erityinen piirre. Poliittinen keskustelu, muukalaisviha – rasismi. Asioita joiden en osannut ennustaa tulevan. Mielipiteitä, joiden en toivonut tulevan. Kylmää kommentointia ihmisten hädästä. Mikä meidän suomalaisten asenteissa meni vinoon? Väitän edelleen, että olemme fiksu kansa. Ymmärrämme auttamisen merkityksen ja tarkoituksen.

Mutta. Minä keskityn syksyn väreihin, taiteeseen. Minulle riittää hetken kokeminen, palavat värit, villasukat ja villatakki.

Syksy ❤

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s